Työnhaku

Työnhaku tarjoaa sinulle tilaisuuden soveltaa käytäntöön yliopistossa oppimiasi analyyttisiä taitoja sekä viritellä konkreettisia työelämätaitoja. Työnhakuun kannattaa rakentaa itselleen analyyttinen ja systemaattinen ote. Käytännössä tämä voi toteutua siten, että kirjaat ylös mietteitäsi omasta osaamisestasi ja teet työnhaun edetessä faktojen kirjaamisen ohella muistiinpanoja ajatuksistasi ja huomioistasi. Näin voit oppia ja palauttaa mieleesi aiempia kokemuksiasi yhteydenotoista työnantajiin, haastattelutilanteista ja muista työnhaun vaiheista.

Työnhaku muuttuu mielekkäämmäksi, jos keskustelet ja pohdit siihen liittyviä asioita eri vaiheissa opiskelukavereiden, tuttavien ja perheesi kanssa. Tietosi työmarkkinoiden toiminnasta laajenee, ja toinen henkilö voi nähdä toiminnassasi piirteitä, joita et itse huomaa. Esimerkiksi usein työhakemusta väsäävä unohtaa kertoa jostain hakemansa työpaikan kannalta hyvinkin meritoivasta harrastuksestaan tai kokemuksestaan.

Työnhaun yhteydessä on hyvä pysähtyä miettimään omaa osaamistaan, potentiaalisia työnantajia ja erilaisia yhteydenottotapoja. Kaikki työnhakuprosessit eivät kulje selkeiden vaiheiden kautta:

  1. tiedonkeruu
  2. työhakemuksen ja CV:n kirjoittaminen
  3. työhaastattelu
  4. työn aloittaminen tai uusi työnhaku.

Silti kannattaa valmistautua hyvin kaikkiin työnhakuprosessin vaiheisiin – vaikkapa ensin nämä sivut lukemalla!

Työnhaun alkuvalmistelut

Työnhaun pohjustaminen luo vankan pohjan itse työnhaulle. Osaat kertoa olennaisen tiedon osaamisestasi työnantajan tarpeiden kannalta, kun on olet ensin yksilöinyt asian itsellesi. Hyvää harjoitusta voi olla kertoa tutulleen osaamisestaan, ja tuttu voi ottaa työnantajan roolin.

Yliopistoista valmistuneethan eivät useinkaan valmistu tiettyyn rajattuun professioon, vaan he voivat hakeutua työelämässä hyvinkin laajalle kentälle kiinnostusalueidensa ja valintojensa mukaisesti julkisyhteisöihin, yrityksiin ja yhdistyksiin. Myös tehtävänimikkeiden kirjo on laaja. Ura- ja rekrytointipalvelujen sijoittumissivuilta sijoittumisseurantaraporteista löydät myös oman pääaineesi viime vuosina valmistuneiden tehtävänimikkeitä. Ei kuitenkaan kannata rajata työnhakuaan aiemmin valmistuneiden uravalintojen mukaan, vaan parasta on oma yksilöllinen urapolku. Taipaleesi työelämässä tulee olemaan tyydyttävin, kun olet tehnyt pohdintaan perustuvia itsenäisiä valintoja – silloin myös sattuma saattaa kuljettaa sinua oikeaan suuntaan!

1. Mitä osaan

Työnhaun valmistelu kannattaa aloittaa alueesta, jonka tunnet parhaiten: sinä itse. Sinulla on voimavaroja ja kiinnostuksen kohteita, jotka kannattaa tiedostaa -silloin pystyt kertomaan ne sopivassa tilanteessa työnantajallekin! Työnhaun edetessä saat koko ajan lisää oman osaamisen tunnistamisen välineitä, jos suunnitelmallisesti kirjaat ylös asioita alkupohdinnasta ja työnhaun edetessä sen eri vaiheista. Tämä selkeyttää myös työnhakusi kohdentamista.

Listaa aluksi vaikka paperille:

  • Mitä taitoja sinulla on? Mikä ydinosaamisesi?
    – Mitä kaikkia opintoja, työkokemuksia, harrastuksia ja muuta henkistä pääomaa sinulle on kertynyt? Älä unohda elämänkokemusta, kansainvälistä kulttuuripääomaa tai luottamustoimia.
    – Missä olet vahva, ylivertainen, tai mihin sinulla on erityistä potentiaalia tai orastavaa kiinnostusta?
    – Mikä on olemassa oleva osaamisesi ja miten ennustaisit kehittymismahdollisuuksiasi?
  • Mitkä ovat toiveitasi ja tavoitteitasi työmarkkinoilla?
    – Mitä vaatimuksia asetat tulevalle työllesi? Mitkä ovat tavoitteesi työelämässä? Asetat ehkä toiveita työn sisällölle, toimialalle, työn sosiaaliselle luonteelle, palkkaukselle, sisällöllisille tai hierarkisille etenemismahdollisuuksille tai jollekin muulle seikalle.

Voit vielä esittää itsellesi seuraavat kysymykset:

  • Millaisessa työssä viihtyisin parhaiten ja miksi?
  • Mistä olen saanut hyvää palautetta?
  • Mistä innostun?
  • Minkä työnantajan ongelmatilanteen taitoni voisivat ratkaista?
  • Miten erotun muista?

Konkreettiset tiedot ja taidot eivät ole ainoita – eivätkä välttämättä tärkeimpiäkään asioita, mitä yliopistossa opiskelun aikana olet kartutat. Muuttuvassa maailmassa oppiminen on elinikäinen prosessi, joten tärkein koulutuksen anti saattaa olla oppimaan oppiminen ja ymmärrys siitä, ettei valmistuneenakaan ole ”valmis”. Yliopisto-opinnoissa kehitetään analyyttisiä taitoja, kykyä erottaa epäoleellinen oleellisesta sekä kykyä itsenäiseen ja ryhmässä tapahtuvaan prosessointiin ja tiedonhakuun. Projektityöskentelytaidot sekä kyky asioiden kirjalliseen ja suulliseen esittämiseen ovat hyviä esimerkkejä taidoista, joita kartutat opintojesi aikana.

Nyt olet miettinyt omia tavoitteitasi ja kokonaisuutta, jota olet tarjoamassa sopivalle työnantajalle. Seuraava vaihe onkin siirtyä ajatuksellisesti tutkailemaan asioita työnantajan silmälasien takaa. Työnantaja on joskus hakemuksen saadessaan väsynyt viikon kokousputken jälkeen, kun toisella hetkellä taas hakemuksen saapumishetki on mitä otollisin – nämä ovat seikkoja, joihin on mahdoton vaikuttaa. Mutta moneen asiaan sen sijaan voit vaikuttaa! Mitä asioita moni työnantaja poimii hakemuksestasi tai haastattelustasi? – Tässä tiivistetysti:

  • Asenteesi: Sopeudutko muuttuviin tilanteisiin? Löytyykö sisäistä yrittäjyyttä? Oletko valmis uhraamaan aikaa uusien asioiden oppimiseen vai koetko olevasi jo kaikenoppinut? Mikä on motivaatiosi hakemaasi tehtävään? Sopisitko siihen tehtävärooliin, joka heillä on tarjolla?
  • Tietosi: Koulutuksesi on tuonut sinulle alan uusimman tietämyksen ja suuntautumisesi opintojen sisällä on voinut tuoda sinulle jo erityisosaamista. Sinulla voi olla myös aiempaa koulutuspohjaa tai tietämystä. Osaatko kertoa ymmärrettävästi omaa alaasi hyvin heikosti tuntevalle, mikä on tietämyksesi?
  • Taitosi: Työelämässä perustärkeitä taitoja ovat mm. tietotekniset taidot ja kielitaito. Keskeisiä työelämätaitoja moniin tehtäviin ovat myös vuorovaikutustaidot (kuten esiintymis- ja neuvottelutaidot), projektityötaidot, tiimityötaidot, kirjallisen ja suullisen ilmaisun sujuvuus ja tiedonhakutaidot. Tehtävät voivat edellyttää myös yksittäisiä erityistaitoja (mm. tietyn ohjelman/välineen käytön osaamista).
  • Työkokemus: Kaikenlainen työkokemus on etu työtä hakiessa. Kokemus rutiiniluontoisista töistä, eri työnantajilla työskentelystä ja erilaisista töistä opettavat monia työelämän perustaitoja. Opintoihin liittyvän työharjoittelun kautta tai opintojen loppuvaiheessa myös oman alan työkokemus astuu usein kuvaan.

Mistä ja miten haen työtä?

Työmarkkinoiden seuraaminen on työnhaun A ja O. Uutisia ja sanomalehtiä seuraamalla tiedät taloudellisesta tilanteesta, poliittisista valinnoista sekä keskeisistä yrityselämän tapahtumista. Omaa alaasi koskevaa tietoa saat eri ammattilehdistä. Työpaikkailmoittelua seuraamalla opit tehtävänkuvista, organisaatioiden toimintatavoista sekä työnhaussa painotettavista tekijöistä. Ei kannata myöskään unohtaa verkostojen kautta saatavaa epävirallista tietoa työmarkkinoista. Eli työmarkkinatiedosta on runsaudenpula! Vähitellen harjaannut poimimaan hyödyllisen tiedon ja sinulle relevanteimmat tiedonlähteet.

Työnmarkkinoiden seuraamisen ohella kannattaa työmarkkinoista ja työnhausta puhuminen. Joskus työnhakua pidetään ”valtionsalaisuutena”, josta vaietaan. Mutta jos lähipiirisi tai tuttusi eivät tiedä Sinun hakevan työtä, he eivät voi vinkata kuulemistaan työntekijätarpeista tai Sinulle tärkeästä pienestä uutisesta, jonka he näkivät lehdessä! Työpaikan saaminen voi olla joskus kiinni sattumasta ja onnesta, joten kannattaa aktiivisesti tehdä itseänsä onnen ja sattuman tykö.

Työmarkkinoilla auttaa, jos on jonkinlaista etukäteistuntemusta työnantajan suhteen. Sidos työnantajaan voi löytyä verkostojen kautta. Tästä syystä vanhat kesätyöpaikat kannattaa kaivaa muistilokeroista. Löytyisikö niistä nykyistä osaamistasi vastaavaa työtä? Sukulaisten ja tuttavien ohella harrastusten kautta tulleita yhteyksiä voi eritellä potentiaalisen työnhaun kannalta. Monilla yliopiston laitoksilla ja henkilökunnalla on yhteyksiä työnantajiin. Käydessäsi jonkun työnantajan haastattelussa, saattaa sinulle syntyä henkilökohtainen kontakti kyseiseen organisaatioon. Tämä saattaa johtaa esimerkiksi siihen, että jos sinua ei sillä kertaa valita, saatat silti päästä myöhempään tehtävään ilman eri hakua, koska nimesi löytyy varalistalta.

Usein työtä haetaan lehti-ilmoituksiin vastaamalla ja käyttämällä työnvälitystä. Internetissä on useita sähköisiä ilmoitustauluja, joilla ilmoitetaan avoimista työpaikoista. Avoimet työmarkkinat ovatkin tärkeä työnhaun kanava, mutta on hyvä tietää, että suurta osaa työpaikoista ei laiteta avoimeen hakuun. Hakijamäärät avoimiksi ilmoitettuihin paikkoihin ovat suuret, joten kilpailukin työnhakijoiden välillä on kovaa. Tästä syystä työpaikan haku verkostojen kautta ja työpaikan etsiminen ottamalla suoraan yhteyttä työnantajiin ovat tehokkaita tapoja hakea työtä. Äärimmäisessä tapauksessa työnhakija luo itselleen työpaikan, kun hän ollessaan yhteydessä potentiaalisen työnantajan kanssa pystyy vakuuttamaan tämän tarvitsevan juuri työnhakijan osaamista.

Ei-julkisesti avointen työmarkkinoiden merkitys jää usein tiedostamatta. Piilotyöpaikoista ei tehdä virallista ilmoitusta ja avoin työpaikka voi olla vasta kaavailuissa. Piilotyöpaikat saattavat olla myös lyhyitä keikkoja tai sijaisuuksia, joiden kautta pääset sisälle ja saat arvokasta kokemusta. Työharjoittelu- tai kesätyöpaikka voi poikia sinulle myöhemmin työpaikan. Joillain aloilla valtaosa paikoista täytetään kontaktiverkostoja hyödyntäen. Sinun on siis päästävä käsiksi näihin verkostoihin! Myyräntyö kannattaa, kuten: työmarkkinoiden seuraaminen, tietojen esiin kaivaminen, Internetin valtavan tietolähteen hyödyntäminen, keskustelu ihmisten kanssa, tapahtumiin ja toimintaan osallistuminen, yhteydenotot ja kyseleminen.

Myös erilaiset välityspalvelut kannattaa valjastaa työnhakuun: ne tekevät työnhakutyötä osittain puolestasi tuomalla työpaikkoja mm. sähköisille ilmoitustauluille, antamalla Sinulle työnantajatietoja yhteydenottoa varten tai esittelemällä sinun tietojasi työnantajille. Välityspalveluja ovat yliopiston rekrytointipalvelut, työvoimatoimisto, ammattiliitot ja henkilöstöpalveluyritykset.

Avointen työmarkkinoiden, piilotyömarkkinoiden sekä välityspalvelujen merkitys työnhaussa vaihtelee eri aloilla. Pääsääntönä voi silti pitää, että työnhaun kanavia kannattaa hyödyntää monipuolisesti ja ennakkoluulottomasti!

Piilotyömarkkinoille hakeutuvan ohjenuora:

  1. Missä/millaisessa organisaatiossa haluaisit työskennellä?
    – Selkiytä omat toiveesi. Mieti, mitä haluat työpaikaltasi ja työtehtäviltäsi ja ota selvää, mitä organisaatioita tai toimijoita haluamallasi kentällä on. Näkökulmasi voi olla työnantajan toimiala, sijainti, koko, tehtäväkenttä, arvopohja, asema markkinoilla tai joku muu tärkeänä pitämäsi tekijä.
    – Hanki taustatietoa. Parhaita apuvälineitä tiedonhankinnan ovat internet, puhelinluettelot, katalogit, ammattilehdet sekä erilaiset työpaikan välittäjät: yliopistojen ja korkeakoulujen rekrytointipalvelut, työvoimatoimistot, ammattiliitot ja henkilövalintaan erikoistuneet konsulttiyritykset.
  2. Selkiytä, mitä toivomasi työantaja odottaa!
    Määrittele työnantajan tarpeet, odotukset ja toiveet esimerkiksi vastaamalla seuraaviin kysymyksiin:
    – Mitä tärkeää (lisäarvoa) tuot työnantajalle tai miten autat työnantajaa/asiakasta?
    – Mistä työnantajalla on todellisuudessa kysyntää?
    – Mitä varten organisaatio on olemassa, mikä on sen tehtävä ja mitkä tavoitteet?
    – Millaisella henkilökunnalla tehtävää toteutetaan?
    – Millaisia palveluja/tuotteita se tuottaa?
    – Mistä se saa taloudelliset resurssinsa?
    – Millaista osaamista työnantaja työntekijöiltään odottaa?

    Mieti myös mahdollisia työtehtäviä eli:
    – Mitkä ovat keskeiset työtehtävät ja vastuualueet?
    – Millaisia toimintoja/yksiköitä organisaatiossa on?
    – Mihin suuntaan organisaatio/ala kehittyy?
    – Mitä uudelta työntekijäresurssilta odotetaan?
    – Kenen kanssa työskennellään?
    – Millaisia valmiuksia nykyiset ja tulevat työtehtävät edellyttävät?
  3. Räätälöi työnhaun asiakirjat ja ota yhteyttä työnantajaan!
    Yhteydenotto ja hakemuksen ja ansioluettelon hahmotteleminen on jo selkeämpää, kun sinulla on valmiiksi mietittynä, mihin kysymyksiin ja mihin tarpeeseen pyrit vastaamaan hakemuksellasi.

Miksi kannattaa valmistautua etukäteen yhteydenottoon ja tehdä ajattelutyötä?

  • Asiakas/työnantaja/vastaanottajakeskeisyys tulee näin paremmin huomioiduksi
  • Helpottaa ja nopeuttaa työnantajan valintaprosessia ja päätöksentekoa
  • Konkretisoiminen tekee tarjouksesi helpommin ymmärrettäväksi
  • Tarjouksesi on helpommin tarjottavissa työnantajalle
  • Osaamisesi kirkastuu sisällöllisesti
  • Jäsentely auttaa myös omaa hahmottamista
  • Asioiden prosessointi auttaa työnhaun suunnittelussa, asiakirjojen laatimisessa, argumentoinnissa ja perustelemisessa

Jo ennen hakua tehty ajattelutyö näkyy sekä avoimilla että piilotyömarkkinoilla työnantajan näkökulman huomioimisena. Muista myös, että työnhakutyylisi voidaan rinnastaa työtyyliisi. Eli jos väität hakemuksessasi olevasi aktiivinen, analyyttinen tai huolellinen, viestiikö myös hakemuksesi samaa?

Vinkkejä puhelinyhteydenottoon

Puhelinyhteydenotto on työnhaussa merkittävä etappi. Soittaja jää usein vastaajan mieleen, joten ei ole merkityksetöntä, millaisen mielikuvan jätät. Kannattaa siis valmistua soittamiseen!

Ennen puhelua mieti, mikä on puhelun tavoite. Kirjaa tarvittaessa ylös avainsanoja ja ainakin pari ensimmäistä puheenvuoroasi. Varaa myös tarvittava materiaali, kuten hakemuksesi, ansioluettelosi ja todistuksesi, käden ulottuville. Aseta työvälineet esille, järjestä häiriötön soittotilanne ja valitse etukäteen muutama aikavaihtoehto, jos ehdotat tapaamista tai uutta yhteydenottoa.

Puhelinkeskustelun kulku:

  • Esittele itsesi puhelun aluksi lyhyesti ja selkeästi. Nimesi ja esimerkiksi koulutuksesi tai paikkakunta. – Kerro lyhyesti syy, miksi soitat. Esimerkiksi mistä paikasta olet kiinnostunut ja mistä sait tiedon paikasta.
  • Varmista, että puhut oikean henkilön kanssa tai että henkilöllä on hetki aikaa. Jos työnantajalle ei sovi sillä hetkellä, kysy milloin voit soittaa uudelleen.
  • Esitä asiasi jäsennellysti. Kysele työhön liittyvistä asioista ja osoita olevasi kiinnostunut sekä työnantajasta että työyhteisöstä. Älä kysy asioita, jotka on kerrottu jo lehti-ilmoituksessa.
  • Kuuntele vastaukset loppuun asti. Kirjaa tarvittaessa muistiin mukaudu työnantajan puhetahtiin, älä keskeytä, käytä taukoja ja puhu myönteisesti.
  • Valmistaudu kertomaan itsestäsi. Listaa etukäteen asioita, joita työnantajan olisi tärkeä tietää osaamisestasi ja joiden arvelet herättävän työnantajan kiinnostuksen.
  • Tee lopussa yhteenveto. Sovi, mitä seuraavaksi tapahtuu, esimerkiksi työnhakuprosessin eteneminen.
  • Kirjoita ylös keskeiset asiat. Erityisesti henkilön nimi, jonka kanssa keskustelit, yrityksen nimi sekä keskustelun ydinasiat.
  • Laadi hakemus, jos työ ja työpaikka kiinnostaa sinua vielä puhelun jälkeen! Käytä hakemuksen laatimisessa pohjana puhelimessa saamiasi tietoja.

Puhelusta voi aina oppia! Puhelun jälkeen sinun kannattaa käydä mielessäsi läpi, pääsitkö tavoitteeseen. Saitko hakemasi tiedon organisaatiosta, tehtävästä tai työyhteisöstä? Jos et, mieti, voisitko tehdä jotain jatkossa toisin. Kirjaa muistiin keskustelun tulos ja sovitut jatkotoimet. Vie sovittuja asioita eteenpäin ja tee jälkityötä, esim. hakemuksen lähettäminen, jatkosoitot tai muut yhteydenotot.

Kansainvälinen työnhaku

Satoja akateemisesti koulutettuja työskentelee maamme rajojen ulkopuolella. Ulkomaille lähtee niin opiskelijoita kuin vastavalmistuneitakin ja pitkään työuralla olleita. Kiinnostus ulkomailla työskentelyyn on kasvanut ja toisaalta kynnys lähteä on madaltunut matka- ja opiskeluvaihtokokemusten myötä. Ulkomaille työhön lähteminen merkitsee työnteon ja elinympäristön suurta muutosta. Ennen lähtöä on selvitettävä monenlaisia käytännön asioita kohdemaassa työskentelyyn, asumiseen, verotukseen, sosiaaliturvaan, mahdollisiin työ- ja oleskelulupiin sekä muihin käytännön asioihin liittyen. Lähtevän kannattaa perehtyä jo etukäteen tulevan työskentelymaansa oloihin.

Tietoa ennen ulkomaille lähtöä kannattaa hankkia:

  • työvoimatoimistojen Eures-neuvojilta
  • saman yrityksen palveluksessa olleilta suomalaisilta tai muilta maan suomalaisilta
  • internetistä, kirjastoista, kohdemaan suurlähetystöstä tai konsulaatissa
  • matkatoimistoista
  • kansainvälisiltä konsultti- tai tietotoimistoilta

Työnhaku ulkomailta edellyttää oman osaamisen ja kielitaidon tunnistamista ja esiin tuomista vieraalla kielellä ja kulttuuriset seikat huomioon ottaen. Kielitaito ja etenkin oman ammatillisen sanaston taitaminen vieraalla kielellä vaikuttavat siihen, millaisiin ja minkä tasoisiin tehtäviin voit hakeutua. Kotimaassa tehtävän työnhaun elementit on siis käännettävä toiselle kielelle, ja lisäksi pohdittava, mitä sellaisia henkilökohtaisia elementtejä omaa, joista on etua kansainvälisessä työnhaussa. Miten siedät stressiä ja epävarmuutta, miten sopeudut uusiin olosuhteisiin, oletko joustava ja miten suhtaudut erilaisuuteen? Kannattaa myös selvittää eri maiden työn hakukäytäntöihin liittyviä eroavaisuuksia.