Työharjoittelu on tärkeä askel kohti uraa ja ammattitaidon kehittämistä, mutta moni miettii, miten harjoittelusta maksetaan ja milloin palkka on pakollinen. Vuonna 2026 työharjoittelun palkkaus on selkeästi säännelty lainsäädännössä ja työehtosopimuksissa, ja käytännöt ovat yhdenmukaistuneet aiempiin vuosiin verrattuna.
Palkallinen työharjoittelu:
Jos työharjoittelupaikka on palkallinen ja harjoittelija tekee varsinaista työtä, joka hyödyttää työnantajaa, harjoittelijalle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaan. Työehtosopimuksessa määritellään, millainen palkka työharjoittelijalle maksetaan, ja se perustuu usein prosenttiosuuteen alan perustehtävien palkasta (tyypillisesti 50–80 % riippuen koulutustasosta ja tehtävistä).
Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön: harjoittelijalla on oikeus työaikalainsäädännön mukaiseen työaikaan, lomiin, sosiaaliturvaukseen ja muihin työntekijän oikeuksiin. Vuonna 2026 yhä useammat työnantajat tarjoavat palkallista harjoittelua houkutellakseen lahjakkaita harjoittelijoita ja parantaakseen työnantajakuvaansa.
Palkaton harjoittelu:
Jos työharjoittelu on palkaton, se on sallittua ainoastaan tietyin edellytyksin, jotka on määritelty työsopimuslaissa ja opetussuunnitelmassa:
- Harjoittelu on osa opintoja: Harjoittelu täyttää oppilaitoksen opetussuunnitelman vaatimukset ja on pakollinen tai valinnainen osa tutkintoa.
- Oppiminen on pääpaino: Harjoittelun ensisijainen tavoite on uuden oppiminen, ei varsinaisen työn tekeminen työnantajan hyödyksi.
- Ohjaus ja valvonta: Harjoittelijalle tarjotaan asianmukaista ohjausta, opetusta ja palautetta.
- Ei korvaa palkattua työvoimaa: Harjoittelija ei tee töitä, jotka muutoin tekisi palkattu työntekijä.
Jos nämä kriteerit eivät täyty, harjoittelu katsotaan työsuhteeksi, ja harjoittelijalle on maksettava palkkaa vähintään alan työehtosopimuksen tai yleisen palkkatasojärjestelmän mukaan. Vuonna 2026 työsuojeluviranomaiset ja ammattiliitot valvovat tarkemmin harjoittelukäytäntöjä, ja laittomat palkattomat harjoittelut ovat vähentyneet merkittävästi.
Harjoittelijan palkka vuonna 2026:
Harjoittelijalle maksettava palkka vaihtelee edelleen suuresti eri alojen ja yritysten välillä:
- Teknologia- ja IT-ala: 1 500–2 500 euroa/kk
- Insinööri- ja rakennusala: 1 200–2 200 euroa/kk
- Media, markkinointi ja viestintä: 1 000–1 800 euroa/kk
- Hotelli- ja ravintola-ala: 1 200–1 600 euroa/kk
- Terveys- ja sosiaaliala: 1 000–1 700 euroa/kk
- Kauppa ja hallinto: 1 000–1 600 euroa/kk
Harjoittelijan kannattaa aina selvittää työehtosopimuksen mukainen palkka tai alan yleinen palkkakäytäntö, jotta hän voi arvioida, onko tarjottu korvaus kohtuullinen. Vuonna 2026 monet työnantajat näkevät palkallisen harjoittelun investointina tuleviin työntekijöihin, ja harjoittelijoille tarjotaan yhä useammin myös muita etuja, kuten lounas-, liikunta- ja kuljetuskorvauksia.
Yhteenvetona: Vuonna 2026 työharjoittelun palkkaus on selkeämmin säännelty, ja palkattomat harjoittelut ovat sallittuja vain, kun ne ovat osa opintoja ja täyttävät lain vaatimukset. Palkallinen harjoittelu on yleistynyt, ja se tarjoaa harjoittelijalle arvokasta työkokemusta, kohtuullisen palkan ja selkeät työntekijän oikeudet.
Työharjoittelun palkkalaskenta
Työharjoittelun palkka määräytyy useimmiten alan työehtosopimuksen mukaan. Työharjoittelijalle maksettava palkka voi olla joko tuntipalkka tai kuukausipalkka, riippuen työharjoittelun kestosta ja työnantajan tarpeista.
Tuntipalkka
Jos työharjoittelu kestää vain muutaman päivän tai viikon, työharjoittelijalle maksetaan yleensä tuntipalkkaa. Tuntipalkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan ja se voi vaihdella eri alojen välillä. Työharjoittelijan tuntipalkka voi olla esimerkiksi noin 70–80 % alan vastaavasta palkasta tai alimmasta taulukkopalkasta.
Kuukausipalkka
Jos työharjoittelun kesto on pidempi, yleensä yli kuukauden, työharjoittelijalle maksetaan kuukausipalkkaa. Kuukausipalkka määräytyy usein samoin kuin tuntipalkka alan työehtosopimuksen mukaan. Kuukausipalkan suuruus voi vaihdella työharjoittelun keston ja työnantajan tarpeiden mukaan.
On tärkeää huomata, että työharjoittelijalle on maksettava palkkaa, vaikka kyseessä olisi palkaton työharjoittelu. Palkattomasta työharjoittelusta ei kerrytetä työssäoloehtoa, eikä se myöskään oikeuta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Työharjoittelijan vakuutusturva voi myös olla puutteellinen, mikäli oppilaitos ei ole vakuuttanut opiskelijaa harjoittelun ajaksi.
Lainsäädäntö ja sopimukset
Työehtosopimus
Työharjoittelusta maksettava palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksessa määritellään, millä perusteella palkka määräytyy ja kuinka paljon se on. Jos alalla on voimassa oleva työehtosopimus, työharjoittelijalla on oikeus saada palkkaa.
Laki harjoittelun palkkauksesta
Työharjoittelusta maksettava palkka on määritelty laissa. Vuonna 2023 työssäoloehdon täyttävä palkka kokoaikatyöstä on 1 331 euroa. Työharjoittelusta tulee maksaa palkka, joka on vähintään 50 % alan työehtosopimuksen mukaisesta palkasta.
Laki ei kuitenkaan koske kaikkia harjoittelijoita. Esimerkiksi peruskoulun tai lukion oppilaan tekemästä työharjoittelusta ei tarvitse maksaa palkkaa. Lisäksi, jos harjoittelijan tarkoituksena on hankkia työkokemusta, joka auttaa häntä tulevaisuudessa työllistymisessä, voidaan palkka jättää maksamatta.
On tärkeää huomata, että työharjoittelun tulee olla aidosti harjoittelua, eikä työnantajan käyttämistä ilmaisena työvoimana. Harjoittelijalle tulee tarjota mahdollisuus oppia uutta ja kehittää taitojaan, ja hänelle tulee antaa riittävästi ohjausta ja palautetta.
Palkan sivukulut
Kun työharjoittelijalle maksetaan palkkaa, on tärkeää ottaa huomioon myös palkan sivukulut. Työnantajan on maksettava työntekijälle bruttopalkan lisäksi muitakin maksuja, joita kutsutaan työnantajan sivukuluiksi.
Työnantajan sivukulut koostuvat muun muassa työeläkemaksuista, työttömyysvakuutusmaksuista ja tapaturmavakuutusmaksuista. Näiden lisäksi työnantajan on maksettava ennakonpidätyksen työntekijän puolesta Verohallinnolle, mutta se ei jää työnantajan kuluksi.
Palkan sivukulut ovat pakollisia maksuja, jotka koituvat työnantajan maksettavaksi työntekijöille tilitettävän bruttopalkan lisäksi. On tärkeää tietää etukäteen, mitä nämä maksut ovat ja kuinka suuria summia henkilökunnan rekrytoinnista lopulta joutuu maksamaan.
Palkkalaskurin avulla voi arvioida palkan sivukuluja sekä työntekijälle maksettavan palkan määrää. Näin voi helposti arvioida paljonko tulee varata rahaa palkan ja sivukulujen maksamiseen. Palkkalaskurissa käytetään keskimääräisiä prosentteja, ja lopulliset summat tarkentuvat kun on maksamassa palkkaa.
Tuki ja avustukset harjoittelijoille
Työharjoittelu voi olla erittäin hyödyllinen tapa hankkia kokemusta ja oppia uusia taitoja. Monet harjoittelijat kuitenkin miettivät, miten he selviävät taloudellisesti harjoittelun aikana. Onneksi on olemassa erilaisia tukia ja avustuksia, jotka voivat auttaa harjoittelijoita selviytymään harjoittelun aikana.
Harjoittelutuki
Monet oppilaitokset tarjoavat harjoittelutukea opiskelijoille, jotka suorittavat harjoittelunsa osana opintojaan. Tämä tuki voi olla rahallinen avustus, joka auttaa kattamaan elinkustannuksia harjoittelun aikana. Harjoittelutuen määrä vaihtelee oppilaitoksesta riippuen, mutta se voi olla esimerkiksi 500-1000 euroa.
Työttömyysetuus
Työttömyysetuus voi olla vaihtoehto niille, jotka suorittavat palkatonta harjoittelua. Työttömyysetuus voi auttaa kattamaan elinkustannuksia harjoittelun aikana, mutta sen saaminen edellyttää, että harjoittelija täyttää tietyt ehdot. Harjoittelijan on oltava työttömänä ja hänen on täytettävä työttömyysetuuden saamisen edellytykset.
Palkallinen harjoittelu
Palkallinen harjoittelu on tietysti paras vaihtoehto taloudellisesti. Työnantajan on maksettava harjoittelijalle vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa, joka on yleensä noin 10-15 euroa tunnissa. Palkallinen harjoittelu voi olla myös hyvä tapa saada jalka oven väliin ja mahdollisesti saada vakituinen työpaikka harjoittelun jälkeen.
Yhteenvetona voidaan todeta, että on olemassa useita erilaisia tukia ja avustuksia, jotka voivat auttaa harjoittelijoita selviytymään taloudellisesti harjoittelun aikana. Harjoittelutuki, työttömyysetuus ja palkallinen harjoittelu ovat kaikki vaihtoehtoja, joita kannattaa harkita.
Yleiset käytännöt eri toimialoilla
Työharjoittelun palkka määräytyy yleensä alan työehtosopimuksen mukaan, mikäli sellainen on olemassa. Työehtosopimukset voivat määritellä eri alojen minimipalkat ja muut työsuhteen ehdot, joihin myös työharjoittelijat kuuluvat.
Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi terveydenhuollossa ja sosiaalialalla, työharjoittelijoiden palkka voi olla lähellä alan minimipalkkaa. Toisilla aloilla, kuten tietotekniikassa ja insinöörialalla, työharjoittelijoiden palkka voi olla hieman korkeampi.
Työharjoittelijan palkka voi myös vaihdella sen mukaan, millainen työtehtävä hänellä on. Mikäli työharjoittelija tekee jo kertyneellä osaamisellaan työnantajalle tuottavaa työtä, hänen palkkansa voi olla korkeampi kuin jos hän tekee lähinnä uuden oppimiseen liittyviä tehtäviä.
On tärkeää muistaa, että työharjoittelijalla on oikeus saada palkkaa tekemästään työstä, mikäli hän tekee normaaleja työtehtäviä eikä harjoittelun pääpainona ole enää uuden oppiminen. Työharjoittelijan palkka tulee aina määritellä työehtosopimuksen tai työnantajan kanssa sovittujen ehtojen mukaisesti.
Neuvotteluvinkit harjoittelijalle
Työharjoittelun palkkaaminen on yleistä Suomessa, mutta harjoittelijat saattavat olla epävarmoja siitä, kuinka paljon palkkaa heidän tulisi saada. Tässä osiossa annetaan muutamia neuvotteluvinkkejä harjoittelijalle, joiden avulla hän voi varmistaa, että hän saa oikeudenmukaisen palkan.
Tee taustatyösi
Ennen kuin aloitat neuvottelut palkasta, tee taustatyösi. Selvitä, millainen palkkataso on yleinen alallasi ja millaisia palkkoja muut harjoittelijat ovat saaneet vastaavissa tehtävissä. Tämä auttaa sinua asettamaan realistisia tavoitteita neuvotteluille.
Esitä vahva perustelu
Kun aloitat neuvottelut, ole valmis esittämään vahva perustelusi. Kerro, miksi ansaitset palkkaa ja mitä taitoja ja kokemusta voit tarjota työnantajalle. Ole valmis vastaamaan kysymyksiin ja kuuntelemaan työnantajan näkökulmaa.
Huomioi muut edut
Palkka ei ole ainoa asia, josta voit neuvotella. Voit myös pyytää muita etuja, kuten joustavampaa työaikaa tai mahdollisuutta tehdä etätöitä. Ole avoin ja joustava neuvotteluissa ja pidä mielessä, että harjoittelupaikka voi tarjota sinulle arvokasta kokemusta ja kontakteja tulevaisuutta varten.
Nämä neuvotteluvinkit auttavat harjoittelijaa saamaan oikeudenmukaisen palkan ja muita etuja työharjoittelusta. Muista, että neuvottelut ovat kahden kauppa, joten ole valmis kuuntelemaan ja tekemään yhteistyötä työnantajan kanssa.
Usein kysytyt kysymykset
Työharjoittelu on tärkeä osa monen opiskelijan koulutusta, mutta monilla on kysymyksiä harjoittelun palkasta ja sen määräytymisestä. Tässä osiossa vastataan yleisimpiin kysymyksiin työharjoittelun palkasta.
Saako työharjoittelusta palkkaa?
Työharjoittelusta maksetaan yleensä palkkaa, mutta sen määräytymisperusteet voivat vaihdella eri alojen ja työnantajien välillä. Työharjoittelusta maksettava palkka voi perustua työehtosopimukseen tai minimipalkkaan. Työharjoittelusta maksettava palkka on yleensä pienempi kuin vastaavan työn normaali palkka.
Miten työharjoittelun palkka määräytyy?
Työharjoittelun palkka voi määräytyä esimerkiksi työehtosopimuksen tai minimipalkan perusteella. Työnantajan on maksettava opiskelijalle vähintään Kelan määrittämän minimipalkan mukaista kuukausipalkkaa jokaiselta harjoittelukuukaudelta. Vuonna 2023 minimipalkka on 1 331 €/kk. Työharjoittelusta maksettava palkka voi kuitenkin olla myös suurempi kuin minimipalkka, jos työehtosopimus tai työnantaja niin määrää.
Voiko työharjoittelusta saada harjoittelutukea?
Opiskelija voi saada harjoittelutukea, mutta sen saamiseksi edellytetään, että työnantaja maksaa opiskelijalle vähintään Kelan määrittämän minimipalkan mukaista kuukausipalkkaa jokaiselta harjoittelukuukaudelta. Harjoittelutukea ei siis voida myöntää, jos opiskelijalle ei makseta palkkaa.
Onko työharjoittelu oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön?
Palkallinen työharjoittelu on oikeuksien ja velvollisuuksien puolesta rinnastettavissa ansiotyöhön. Työharjoitteluun sovelletaan yleensä samoja työehtosopimuksia, työlainsäädäntöä ja muita säännöksiä kuin varsinaiseen työhön.
