Pelialalla työskentelee huomattavasti enemmän miehiä kuin naisia. Naisten osuus pelialan työntekijöistä on kansainvälisesti 21 % ja Suomessa vain 18 %. Heistäkään kaikki eivät osallistu pelinkehitykseen ja ohjelmointiin, vaan enemmistö naisista työskentelee esimerkiksi henkilöstöhallinnon ja markkinoinnin tehtävissä.

Pelikehityksestä jää siis lähes kokonaan puuttumaan naisnäkökulma. Tämä on harmillista, sillä naiset pelaavat nykyään yhtä paljon kuin miehetkin.

Tässä artikkelissa selvitämme, miten naisnäkökulman puuttuminen vaikuttaa pelitarjontaan. Pohdimme myös sitä, miksi naiset eivät hakeudu töihin pelialalle.

Miksi pelisuunnittelijan sukupuolella on merkitystä?

Pelialaa (tai IT- ja teknologialaa ylipäätään) ei parhaalla tahdollakaan voi sanoa monimuotoiseksi, sillä suurin osa työntekijöistä on nuoria, valkoihoisia heteromiehiä. Pelaajat sen sijaan ovat hyvin monimuotoinen joukko, sillä nykyään lähes kaikki pelaavat ainakin silloin tällöin.

Tilanne on siis hyvin ristiriitainen: yksi väestöryhmä tekee pelit kaikille muille. Tämä johtaa väkisinkin pelitarjonnan yksipuolistumiseen ja siihen, etteivät saatavilla olevat pelit puhuttele kaikkia pelaajaryhmiä.

Naiset ovat erilaisia pelaajia kuin miehet

Miehet ja naiset pitävät erilaisista peleistä ja käyttävät erilaisia pelitaktiikoita.

Tutkimuksissa on havaittu sukupuolen välillä muun muassa tällaisia eroja:

  1. Pelien ärsykkeet ja mekaniikat vaikuttavat naisiin eri tavalla kuin miehiin
  2. Naiset tekevät mielellään yhteistyötä ja välttelevät suoraa kilpailemista
  3. Naisille on tärkeää pelitoimintojen suorittamisen intuitiivisuus sekä se, miten peli kommunikoi pelaajalle
  4. Naispelaajat haluavat vaikuttaa pelihahmon ulkonäköön ja sukupuoleen

Tällä hetkellä naisten toiveet jäävät pelisuunnittelussa vähäiselle huomiolle. Pelimekaniikat suunnitellaan miesten makuun sopiviksi, ja pelin hahmot, etenkin sankarit, ovat yleensä miehiä.

Kaikki naispelaajat eivät ole samanlaisia

Markkinoilla on jonkin verran erityisesti naisille suunniteltuja pelejä. Nämä pelit sopivat joillekin naisille, mutta eivät suinkaan kaikille. Ongelmana on se, että pelialalla vallitsee hyvin ahdas näkemys siitä, millaisia naispelaajat ovat. Esimerkiksi suomalaiset kasinot voisivat kehittää naisten tarjontaa vielä todella paljon.

Peliala olettaa kaikkien naispelaajien mahtuvan tähän muottiin:

  1. Iältään noin kolmekymppinen
  2. Keskiluokkainen
  3. Valkoihoinen
  4. Kiinnostunut kodista, kauneudesta ja kuluttamisesta

Vain pieni osa naispelaajista täyttää nämä tuntomerkit. Muut joutuvat sopeutumaan siihen, ettei saatavilla ole juuri heitä varten tehtyjä pelejä.

Koko pelikulttuuri suosii miehiä

Miksi pelialalla ei ole jo aikoja sitten havahduttu siihen, että peleissä kuuluu vain miesten ääni? Pelistudiot ovat voittoa tavoittelevia liikeyrityksiä, joiden tarkoituksena on myydä mahdollisimman paljon pelejä.

Tuntuu siis oudolta, että ne ovat jättäneet huomiotta suuren asiakasryhmän, jossa on valtavasti hyödyntämätöntä kasvupotentiaalia.

Taustalla vaikuttavat vakiintuneet mielikuvat siitä, kuka oikeastaan on pelaaja. Kun ihmisilta kysytään, pitävätkö he itseään pelaajina, miehet vastaavat myöntävästi huomattavasti useammin kuin naiset. 18-29-vuotiaiden ikäryhmässä ero on huomattava, sillä pelaajaksi identifioituvia miehiä on naisiin verrattuna kolminkertainen määrä.

Kuitenkin naiset pelaavat digitaalisia pelejä lähes yhtä paljon kuin miehet. Todellisuus ja pelaamiseen liittyvät mielikuvat eivät siis vastaa toisiaan. Mielikuvilla on suuri merkitys, sillä jos pelaamisen katsotaan kuuluvan vain miehille, eivät naiset saa ääntään kuuluviin pelisuunnittelussa.

Naispelaajat kohtaavat syrjintää

Naiset joutuvat ikävä kyllä pelatessaan sietämään häirintää ja epäasiallista kohtelua. Monissa peleissä pelaajan sukupuoli käy ilmi äänichatin kautta, ja silloin miespelaajat saattavat ryhtyä kiusaamaan naisia. Tästä syystä naiset suosivat pelejä, joissa sukupuolen saa pidettyä omana tietonaan.

Miksi naiset eivät hakeudu pelialalle?

Mielikuva pelialan maskuliinisuudesta on varmasti suurin syy sille, etteivät naiset päädy pelisuunnittelijoiksi. Naiset eivät yksinkertaisesti koe alaa omakseen.

Muitakin selityksiä on noussut esiin tutkimuksissa. Naiset ovat kokeneet työ- ja perhe-elämän yhdistämisen hankalaksi, koska pelialalla tehdään paljon ylitöitä. Myös palkkauksen epätasa-arvoisuus saa naiset etsimään muualta työpaikkoja, joissa heitä arvostetaan enemmän.

Tilanne on parantumassa

Pelialan maskuliinisuudesta on puhuttu jo vuosikausia, ja yrityksissä ollaan tietoisia diversiteetin puutteen aiheuttamista ongelmista.

Pelisuunnittelijoiden kansainvälinen järjestö IGDA on tutkinut asiaa, ja peräti 81 % pelialan työntekijöistä toivoo pelialalle lisää naisia ja vähemmistöjen edustajia. Vieläkin suurempi joukko, 85 %, pitää pelien monimuotoisuuden lisäämistä tärkeänä.

Naiset ovat siis tervetulleita pelialalle. Ottaa kuitenkin aikansa, että naiset itse alkavat pitää pelialalla työskentelemistä itselleen sopivana vaihtoehtona.

On hyvä merkki, että naisten kiinnostus pelaamista kohtaan kasvaa jatkuvasti. Suomi on pelitutkimuksen suurvalta, ja naispelaajiin liittyvää tutkimustyötä tehdään runsaasti. Ilahduttavaa on sekin, että Suomen pelitutkimusseura ry:n hallituksessa on paljon naisia.

Kun peleistä kiinnostuneiden naisten määrä kasvaa, tulee pelialan sukupuolijakauma todennäköisesti ajan mittaan tasoittumaan. Kehitystä voitaisiin nopeuttaa kannustamalla naisia hakeutumaan pelialan tehtäviin valmistavaan koulutukseen. Läheskään kaikki nuoret naiset eivät edes tiedä, millainen koulutus heidän tulisi hankkia päästäkseen pelinkehittäjiksi.

Naiset sopivat hyvin pelialan tehtäviin

Naisilla on aivan yhtä hyvät edellytykset toimia pelisuunnittelijoina kuin miehilläkin. Jos olet kiinnostunut pelialasta ja hankit pelisuunnitteluun soveltuvan koulutuksen, ei sukupuolellasi ole väliä: lähetä rohkeasti työhakemus.

Pelisuunnittelussa tarvitaan monenlaisia taitoja:

  1. Yhteistyökyky
  2. Hyvät vuorovaikutustaidot niin kasvokkain kuin verkossakin
  3. Verkostoitumistaidot
  4. Ihmissuhdetaidot, etenkin kyky kuunnella ja ymmärtää toista
  5. Joustavuus ja sopeutumiskyky
  6. Ahkeruus ja kyky työskennellä itsenäisesti
  7. Ongelmanratkaisukyky
  8. Kyky sietää epävarmuutta ja stressiä
  9. Hyvä kielitaito
  10. Halu kehittää omia taitoja ja pitää osaamista ajan tasalla

Monet naiset hallitsevat nämä taidot keskivertomiestä paremmin. Naisilla on siis varmasti paljon annettavaa pelialalle.

Yhteenveto

Peliala on tällä hetkellä vahvasti sukupuolittunut, sillä vain noin 20 % työntekijöistä on naisia. Varsinaiseen pelisuunnitteluun osallistuu hyvin vähän naisia, ja sen vuoksi pelitarjonta on yksipuolista.

Pelialalle kaivataan naisia, jotta markkinoille saataisiin enemmän naisille suunniteltuja pelejä. Naiset eivät kuitenkaan hakeudu pelialalle, koska sen koetaan kuuluvan vain miehille. Mielikuvien muuttaminen onkin ensimmäinen askel kohti monimuotoisempaa pelialaa.